Urasuunnittelu

Mindfindrin hyödyntäminen uraohjauksessa ja -suunnittelussa

Edellä on kuvattu Mindfindrin käyttöä rekrytointiprosessin tukena. Uraohjauksen tukena käytettäessä tekniset, ohjattavan kutsumisen ja testikutsujen lähettämisen edellyttävät toimenpiteen ovat käytännössä samanlaiset. Toisaalta näkökulma testien antamien tulosten tulkintaan ja laajempaan hyödyntämiseen on erilainen. Uraohjauksessa tulee pääsääntöisesti käyttää testiversioita, joissa ei ole määritelty yksittäistä tavoiteammattia. Toisaalta ammattien pitkät listaukset eri koulutustasoilla tarkasteltuna voivat virittää laaja-alaista keskustelua ilman, että mitään vaihtoehtoa pitäisi sulkea pois.

Mindfindrin käyttöä on hyödyllistä esitellä ohjattavalle, kertoen, että se avulla voidaan nostaa keskusteltavaksi ja muilla tavoin pohdittavaksi ohjattavan ehkä huonosti tiedostamia tai täysin yllätyksenä tulevia ominaisuuksia, taipumuksia sekä erilaisten taitojen kehittymistä tukevia kompetensseja. Samoin ohjauksessa saatetaan löytää seikkoja, jotka eivät näyttäydy opinnoissa tai työelämässä etenemisen kannalta yhtä suotuisina ohjattavalle ominaisten taipumusten perusteella. Ohjattavalle on hyvä korostaa, että kompetenssit käsittävät kolme komponenttia: luontaisen taipumuksen ja lahjakkuuden, motivaation ja pyrkimyksen käytännössä toteuttaa näitä vahvuuksia.

Keskeistä ohjauksen kannalta on korostaa, että Mindfindrin avulla ohjattavalta saatu tieto voi tehostaa tämän etenemistä opinnoissa tai työelämässä suuntaan, joka vastaa tämän luontaisia taipumuksia ja toisaalta näyttäytyy kannattavana alan vaatimusten ja ohjattavan vahvuuksien kohtaannon perusteella. Yhtä tärkeätä on erityisesti nuorille ohjattaville korostaa, että testitulokset eivät ole koko kuva yksilön monista vahvuuksista ja että erityisesti nuorten henkilöiden persoonallisuus kypsyy ja kehittyy.

Ohjausprosessi

Usein on käytännöllistä, että ohjattava ja ohjaaja voivat sopia Mindfindrin tarjoaman tiedon luottamuksellisesta käytöstä yhdessä keskustelun ja ohjauksen pohjana. Tätä tärkeätä teemakokonaisuutta on käsitelty valmennusmateriaalissa laajemmin toisaalla. Mahdollisimman laaja avoimuus ja maksimaalinen näkemysten jakaminen edistää ohjauksen tavoitteen saavuttamista. Ohjauksessa onkin tärkeätä sopia suhteellisen selkeä tavoite ja tämän edistämiseksi käytännön puitteet, kuten tapaamiskerrat, valmistautumistehtävät, teemat eri tapaamissa, käytännön harjoitukset ja ohjattavan itsenäinen tiedonhaku ja tutustuminen saatuihin tuloksiin.

Tavallisesti uraohjauksessa ja -suunnittelussa lähtötilanne on se, että ohjattava ei saata olla ollenkaan tietoinen siitä, mikä opiskeluala tai työtehtävä olisi hänelle soveltuva, kiinnostava tai motivoiva. Yhtäältä on hyvä keskustellen sopia, mille koulutustasolle asettuvista tehtävistä tai mille koulutustasolle ohjattava tähtää.

Tämän keskustelun pohjalta ohjauksessa voidaan päätyä hyvin erilaisiin tehtäviin ja koulutuksiin perehtymiseen hyvinkin samanlaisia Mindfindr-testituloksia saaneiden ohjattavien kanssa. Tämä perustuu paitsi ohjattavien haluun investoida aikaa ja muita resursseja eri tavoin ammatillisten tavoitteiden saavuttamiseksi myös eroihin aiemmissa opinnoissa ja niiden tarjoamassa perustassa. Onkin toivottavaa, että ohjaaja voisi myös näitä näkökohtia kytkeä ohjauskeskusteluun. Näin vältetään yhtäältä jopa epärealistiset tai liian vaativina näyttäytyvät tavoitteet ja toisaalta tavoitteiden asettaminen liian vaatimattomalle tasolle erinomaisesti perusopinnoissa menestyneen nuoren ohjattavan kanssa.

Teknisesti ohjauksessa on käytännöllistä hyödyntää listauksissa olevia ISCO-linkkejä tai koodeja. Asettamalla selaimeen ISCO ja Mindfindrin näyttämän ammatin numeron ohjaaja saa kuvauksen ja listauksen ammatin keskeisistä vaatimuksista ja tehtävistä. Muiden tietolähteiden ohella ohjaaja voi valmisteluissaan myös tällä tavoin itse tutustua ohjattavan ammattilistauksissa korkealle asettuvien tehtävien vaatimuksiin. Nämä käytännölliset tehtäväkuvaukset tarjoavat hyvän perustan keskustelulle ja myös ohjattavan saamien Mindfindr-tulosten ja tehtäväkuvausten vertailevaan pohdintaan yhdessä ohjattavan kanssa.

Samoin ohjaaja voi virikkeistää ohjattavaa arvostavan kyselymenetelmän (esim. appreciative inquiry) keinoin, ja Mindfindrin antamia kysymyksiä hyödyntäen saada ohjattava pohtimaan, millä tavoin vahvuudet ovat tulleet esiin käytännössä, tällä tavoin vahvistaen ohjattavan luottamusta suhteellisiin vahvuuksiinsa ja tulevaisuuden näköaloihin.

Mindfindrin tarjomien kuvausten avulla ohjauskohtaamisissa ohjattavan persoonallisuus, luontainen suuntautuneisuus ja kompetenssipotentiaali yhdessä työkäyttäytymisen ja tiimipreferenssien kanssa mahdollistavat navigoinnin keskusteluissa monien mahdollisuuksien alueella.